Wado-Ryu karate
Hironori Ohtsukan kehittämän karatetyylin nimi tarkoittaa suomeksi ”pehmeyden tai harmonian tietä” (Wa = pehmeys, harmonia, Do = tie, Ryu = tyylisuunta). Laji sopii kaiken tasoisille harrastajille ikään ja sukupuoleen katsomatta, koska raa´an voiman sijasta lajissa olennaisia ovat pehmeät tekniikat ja kehon luonnollisen liikkeen hyväksikäyttäminen. Vastustajaa pyritään horjuttamaan Wado-Ryussa väistöliikkein, lukoin sekä hermopiste-iskuilla. Laji on syntynyt pääasiassa kahdesta kamppailutyylistä, Shindo Yoshin-Ryusta ja Okinawan karatesta, mutta Wado-Ryussa on myös paljon vaikutteita mm. kendosta. Suomikasinon bonuskoodilla saat rahanarvoisia etuja karaten vedonlyöntikohteista.
Ohtsukan kehittämälle tyylisuunnalle olennaista on, että hyökkäämisen sijaan kamppailija keskittyy puolustamiseen ja väistämiseen. Kehonhallinta on Wado-Ryun yksi olennaisimmista osa-alueista ja kokonaisvaltainen liikkuvuus tärkeää. Tästä syystä lajissa onkin muihin tyylisuuntiin verrattuna korkeampia kamppailuasentoja. Yleisimmistä, eli seisten tehtyjen liikkeiden lisäksi lajissa harjoitetaan idōri-tekniikoita, jotka tehdään istualtaan. Veitsi- ja miekkatekniikat (tantōdōri ja tachidōri) ovat myös tärkeä osa Waro-Ryun perustekniikoista.
Kaikissa karate- ja budotyyleissä on omat harjoittelumuotonsa, eli katat. Alunperin Ohtsuka rekisteröi lajiin vain yhdeksän kataa, mutta nykyään katoja on useampia. Nämä nykyään virallistetut katat ovat Niseishi, Jitte, Jion, Rōhai, Chintō, Kūsankū, Bassai, Wanshū, Pinan 1-5, Naihanchi, Seisan sekä Suparinpei, jonka opetuksesta on tosin käytännössä luovuttu kokonaan 1940-luvun jälkeen. Uusien, alkuperäisten katojen seuraan virallistetut harjoittelumuodot ovat lajin kansainvälistymisen peruja: lajin opettajat toisinaan opettivat epävirallisia katoja, joita käytettiin jopa Wado-Ryu-kisoissakin.
Lajin isän harjoittelufilosofiaan kuului ajatus, että katan ei tulisi olla tyhjänpäiväistä muodon ja liikkeen harjoittelemista, vaan elävää ja sulavaa liikettä. Tämän vuoksi Wado-Ryun katat ovat Ohtsukan aikaisten kamppailulajien mestareiden innoittamia: Pinan-katat, Seisan sekä Wanshū ovat Shotoka-karatetyylin perustajan Gichin Funakoshin käsialaa tai inspiroimia. Muita Wado-Ryun katoihin olennaisesti vaikuttaneita henkilöitä olivat Kenwa Mabuni (Shitō-ryū -tyylisuunnan perustaja), Chōki Motobu sekä karaten suuri vaikuttaja Ankō Itosu.
Wado-Ryussa käytetään, kuten valtaosassa kamppailulajeista, vyöjärjestelmää kuvaamaan karatekan kehittymistä ja taitotasoa. Vyöluokat jaetaan alempiarvoisiin Kyu-arvoihin sekä mustan vyön Dan-arvoihin. Lajin harrastaja lähtee valkoisesta vyöstä ja alimmasta 10. kyun vyöarvosta. Yhtä pykälää ylemmällä 9. kyun karateka pitää hallussaan niinikään valkoista vyötä ja keltaiseen vyöarvoon eli 8. kyuun vaaditaan Suomen Wado-Ryu Karateliiton (SWKL) viitteellisessä ylenemistaulukossa vähintään kolmen kuukauden määrätietoinen ja ahkera harjoittelu edellisen vyöarvon saamisen jälkeen. 7. kyun vyön väri on oranssi, kun taas 6. ja 5. kyun vyöarvon kamppailija käyttää vihreää vyötä. Sinisen vyön karateka saa 4. kyun vyöarvon saadessaan ja 3., 2. sekä 1. kyun vyöarvoja symboloivat ruskea vyö. Kaikkiin vyötasoihin tulee suorittaa valvottu vyökoe ja kyu-arvoja voi myöntää vyökokeen suorittaneille rajoitetusti kolmen ensimmäisen dan-asteen mustan vyön haltijat.
Mustan vyön, eli dan-arvon saaminen edellyttää karatekalta taitojen lisäksi myös iän tuomaa kokemusta, erityistä lahjakkuutta ja henkistä kypsyyttä, jota koetellaan erityisellä kirjallisella esseellä. 1. danin mustan vyön saajan täytyy olla vähintään 17-vuotias ja hänellä täytyy olla ainakin 15 leiripistettä kattojärjestö WKA:n eli Wado-Ryu Karate-Do Academyn tapahtumista. 2. daniin taas vaaditaan vähintään 18 vuoden ikää sekä 25 WKA:n leiripistettä. Kolmannen asteen mustan vyön eli 3. danin vyöarvon voi saada vähintään 24 vuoden ikäinen karateka, jolla leiripisteitä on aiemmalta vyötasolta kerättynä 35. 4. danin alaikäraja on 27 ja leiripistevaatimus on 45. 5. danin vyöarvon saajan täytyy olla taas ainakin 32-vuotias ja 55 WKA:n leiripistettä kerännyt.
Kolmeen ylimpään mustan vyön arvoon ei ole enää leiripistevaatimuksia, mutta saadakseen 6. danin vyöarvon karateka on vähintään 37-vuotias. 7. danin vyöarvoon vaaditaan 45 ja korkeimpaan, eli 8. danin arvoon taas 55 vuoden ikää. Täytyy silti muistaa, että kaikki SWKL:n listaamat vyöarvojen vaatimukset ovatkin viitteellisiä, teoreettisia minimiarvoja ja saadakseen 8. danin mustan vyön karaten harrastajan olisi täytynyt treenata lajia lähes täysipäiväisesti usean vuosikymmenen ajan, joka on käytännössä mahdotonta ainakin Suomessa. Karatekan motivaatio ja treenimäärät vaikuttavat suuresti vyöarvoasteikolla nousemiseen. Kaikki mustan vyön dan-arvot myöntää Sensei Masafumi Shiomitsu 9. dan, WKA:n pääopettaja, joka taas hyväksyttää vyöarvon myöntämisen Grandmaster Kazutaka Otsukalla. 9. danin mustan vyön arvoja pitävät hallussaan vain muutamat lajin pääopettajat kerrallaan maailmassa. Grandmaster-arvonimeä kantaa taas koko lajin ylintä auktoriteettiä kantava henkilö. Vuonna 2015 menehtynyt Grandmaster Hironori Ohtsuka II:n, lajin kehittäjän pojan, vyöarvo oli taas 10. dan.
Usein kamppailulajien yhteydessä kuultava termi ”sensei” on japanin kielessä kirjaimellisesti ylemmän auktoriteetin nimitys, jota voidaan käyttää esimerkiksi opettajasta, lääkäristä, poliitikosta tai muusta henkilöstä, kun halutaan osoittaa erityistä kunnioitusta. Tästä syystä myös Wado-Ryu karatessa oppilaat käyttävät ohjaajastaan nimitystä sensei, mutta hyvin usein lajin sisällä kaikkia mustan vyön, eli dan-arvon saaneita karatekoita kutsutaan senseiksi. Termiä sensei käytetään myös dojon, eli harjoitussalin, omistajasta. Mikäli taas dojon johtaja ei ole dan-arvoa saavuttanut, puhutellaan häntä sempaiksi.
Suomessa Waro Ryu karateen erikoistuneita seuroja on kuusi: Mäntsälän Wado-Ryu Karate, Wadoryu Karate Do Nature Kangasala, Oulun Wado-Ryu Karate-Do, Vieskan Wado-Ryu Karate-Do, Rikidokan sekä Ryubukan. Lisäksi muutamassa karateseurassa opetetaan tyylisuuntaa pienemmässä mittakaavassa.